Valikko Sulje

Sukkot / סוכות

Sukkotia vietetään seitsemän päivää. Kaksi ensimmäistä on varsinaisia pyhäpäiviä, jolloin työnteko on kiellettyä. Niitä seuraa viisi välipäivää – chol hamoed. Pyhää varten rakennetaan suka-maja, joka symboloi juutalaisten väliaikaisia asumuksia 40 vuoden vaelluksella erämaassa Egyptin orjuudesta vapautumisen jälkeen. Harvemmin perheet rakentavat omaa sukaata – seurakunnalla on oma, missä juhlaa vietetään.

Sukkot kuuluu kolmeen vaellusjuhlaan, shalosh regalim, joita ovat myös pesach ja shavuot. Sukotina käytetään symbolina neljää luonnon lajia (arba minim) muistuttamaan juutalaisten saapumisesta luonnonhelmasta hedelmälliseen maahan. Ne kuvastavat myös neljää ihmistyyppiä. Nämä neljä lajia ovat etrog (tuoksuva sitruuna), lulav (palmun oksa), hadas (myrtti) ja arava (paju).

Juhla-ajan tapahtumia

Lehtimajan juhlan -aikaa ei ole yhdistetty mullistaviin tapahtumiin samalla tavoin, kuin monia muita juhla-aikoja, eivätkä juutalaisten pyhät kirjoitukset ole siitä maininneet. Rivka Lambert Adler kertoo artikkelissaan vuonna 2015, että on olemassa sekä ajankohtaisia merkkejä että mainintoja juutalaisessa traditiossa, jotka viittaavat mahdollisuuteen, että Hesekielin ja Sakariaan kirjoissa mainittu Googin ja Maagogin sota voi tapahtua (tai alkaa) sukkotin aikana. Hän perustaa artikkelinsa suositun rabbi Yosef Mizrachin äskettäin pitämään luentoon, jossa hän viittaa tähän mahdollisuuteen lisäten, että on kolme muutakin havaintoa, jotka liittävät sukkotin Googin ja Maagogin sotaan. 

Ensiksi: Googin ja Maagogin numeraaliarvo hepreassa on 70; tämä viittaa 70 kansaan, jotka muodostavat maailman; sukkot-viikon aikana juutalaiset uhrasivat Temppelissä 70 härkää, joista kukin edusti yhtä kansaa.

Toiseksi: Sukkotin sapatin aikana synagogissa kaikkialla maailmassa luetaan profeetallisista kirjoista teksti Hesekielistä (38:18 -39; 16). Tämä teksti käsittelee Googin ja Maagogin sotaa, joka ennustusten mukaan tulee edeltämään juutalaisen kansan lopullista vapauttamista. 

Kolmanneksi: Mizrachi sanoi, että ainoa kohta, jossa juutalaisen opetuksen aarreaitassa Talmudissa mainitaan Googin ja Maagogin sodasta on traktaatissa nimeltään sukkot. Siinä kerrotaan kuolemasta ja surusta messiaanisena aikana. 
Talmudin mukaan juutalaisten odottama ensimmäinen Messias Ben Yosef (Yosefin suvusta) saa surmansa Googin ja Maagogin sodassa. (Sen taustalla lienee Sakariaan kirjassa mainittu kansallinen suruaika. Sak.12:10 -13) Mizrachi yhdistää nämä kolme havaintoa yhteen  – juutalaiseen mystiseen traditioon nimeltä Kabbalah perustuen – ja toteaa, että Talmudin juutalaiset ovat uskonet vahvasti mahdollisuuteen Googin ja Maagogin sodan liittymisen sukkot-juhliin.

Lehtimajanjuhla-aika

Sukkot eli tabernacels, on juutalaisten riemullisin kaikista heidän juhlistaan kutsuen sitä ”iloitsemisemme vuodenajaksi”. Jopa viikkoja ennen sukkotia perheet alkavat suunnitella oman majansa rakentamista mistä vain sopiva tila löytyy, usein pienelle parvekkeelle, mieluiten pihamaalle, mikäli sellainen on mahdollista. Alun perin sucotin rakentaminen  annettiin Egyptistä paon muistoksi, jonka aikana israelilaiset elivät erämaissa tilapäisissä nopeasti kyhäämissään majoissa tai katoksissa. (3.Ms.23:34-38)

Mooses kertoo viidennessä kirjassaan luvussa 28 siunaukset, jotka tulevat Israelin osaksi, jos se noudattaa Hänen käskyjään, mutta myös kiroukset, jotka kohtaavat kansaa, joka on tottelematon. ”Herra lyö sinua Egyptin paiseilla ja ajoksilla, ihottumalla ja ruvella, joista et parane, Herra lyö sinua hulluudella, sokeudella ja mielisairaudella, sinä haparoit keskellä päivää, niin kuin sokea haparoi pimeässä, sinä et menesty teilläsi, vaan kaiken elinaikasi sinä olet oleva sorrettu ja ryöstetty, eikä auttajaa ole.” (5.Ms.28:27-29) ”Ja Mooses käski heitä sanoen: Joka seitsemäs vuosi, määrättynä aikana vapautusvuonna, lehtimajanjuhlassa, kun kansa tulee Herran, sinun Jumalasi kasvojen  eteen siinä paikassa, jonka Hän valitsee, lue tämä Laki koko Israelin läsnä ollessa, heidän kuultensa.” (5.Ms.31:10-11)

Shmini atseret

Shmini atseret päättää sukot-juhlan, vaikkei se varsinaisesti olekaan samaa pyhää. Silloin lopetetaan arba minimin ja sukaan käyttäminen ja aloitetaan talven yli kestävän sateen rukouksen (tfilat geshem) lausuminen, sillä Israelissa kolmas sadonkorjuu päättyy tällöin. Tänä päivänä pidetään myös jiskor-jumalanpalvelus.