Valikko Sulje

Jom Kippur 9.10.2019

JOM KIPPUR on juutalaisten suuri sovintopäivä, jolloin vuoden aikana tehdyt synnit oli sovitettava uhrieläimen veren kautta, jota ylipappi pirskotti Temppelin Kaikkein Pyhimmän alttarille omiensa ja koko kansansa syntien peittämiseksi. Koska juutalainen Temppeli hävitettiin lopullisesti v. 70 jKr. eikä uutta ole voitu rakentaa, juutalaiset ovat joutuneet käymään prosessin läpi omassa sydämessään. Heidän edellytetään selvittelevän erimielisyyksiään ja riitojaan ennen suurta sovintopäivää, jona juutalaiset kokoontuvat synagogiinsa tai pyhille paikoille voidakseen tuntea edes hengessään Israelin Pyhän läsnäolon. Jotkut kokoontuvat Jom Kippurin yönä Länsimuurille huokaillakseen lähellä Temppelin Kaikkein Pyhimmän alttaria juutalaista kansaa kohdannutta katastrofia, mitä Temppelin menettäminen merkitsi valitulle kansalle.

Jom Kpppur 1973

JOM KIPPUR  (suuri sovituspäivä) on juutalaisen kalenterin pyhin päivä, jota vietettiin 6. lokakuuta 1973. Kuuden päivän sodassa nöyryyttävän tappion kärsineet arabimaat käyttivät pyhäpäivää hyväkseen hyökätäkseen Israeliin. Jom Kippurin -sota käytiin 6.–24. lokakuuta 1973 Israelin sekä sitä vastaan pääasiassa hyökänneiden Egyptin ja Syyrian välillä.

Operaatiosta käytettiin nimeä Badr (täysikuu), eivätkä israelilaiset osanneet varautua siihen vaan niin poliittinen ja tiedustelujohto kuin tavalliset kansalaisetkin yllättyivät. Egyptiläinen kaksoisagentti onnistui syöttämään Israelin tiedustelupalvelulle harhauttavaa tietoa Egyptin aikeista.  Israelin pääministeri Golda Meir määräsi yleisen liikekannallepanon vasta muutamia tunteja ennen Egyptin ja Syyrian hyökkäystä. Marokko, Irak ja Jordania tukivat Egyptin ja Syyrian hyökkäystä lähettämällä omia joukkojaan.

Israelilaisten myöhäisen liikekannallepanon vuoksi arabimaat menestyivät sodan ensimmäisinä päivinä aiheuttaen Israelin puolustusvoimille huomattavia tappioita. Tilanne oli erityisen vakava Golanin kukkuloilla, jossa israelilaisten linjat kestivät vain täpärästi. Mikäli Golanin kukkulat olisivat jääneet Syyrian haltuun, olisi sitä voitu käyttää tukialueena jatkohyökkäykselle Galileaan ja kohti Välimerta. Egyptin joukot puolestaan onnistuivat murtamaan Israelin Bar-Lev-puolustuslinjan Suezin kanavan itäpuolella.

Lisäksi Israel kärsi aseiden ja ammusten puutteesta. Reservijoukkojen saapuessa muutamien päivien kuluttua rintamille sotatilanne alkoi muuttua, ja Yhdysvaltain ilmasilta turvasi Israelille sen tarvitseman huollon.

Toisin kuin ‘Kuuden-Päivän-sodassa’ v. 1967 olivat arabimaat nyt paremmin aseistettuja, omasivat kehittyneemmän strategian ja uudistuneen taktiikan. Näistä hyökkääjien vahvuuksista ja yllätyksestä huolimatta Israel kykeni torjuntavoittoon.

Syyrian rintama 6.-12.10.1973

Yli viikon kestäneiden taistelujen jälkeen Egypti ja Syyria olivat menettäneet useimmat valtaamansa asemat. Pian israelilaiset tunkeutuivat Suezin kanavan länsirannalle ja Syyriaan lähestyen arabimaiden pääkaupunkeja. Tulitauko astui voimaan noin kolme viikkoa sodan alkamisesta. Israelin sotilaallinen voitto oli kiistaton, mutta noin 2 700 miehen menetys henkisesti kova isku. Egyptin ja Syyrian uskotaan menettäneen sodassa noin 8 500 miestä, joista kolme neljännestä egyptiläisiä. Kenraalimajuri Ariel Sharonin divisioona hyödynsi rakoa egyptiläisjoukkojen välissä ja ylitti kanavan. Sharon tunkeutui aggressiivisesti vastoin yleisesikunnan ohjeita Egyptiin saartaen sen kolmannen armeijakunnan.

Vaikka sota päättyi Israelin kiistattomaan sotilaalliseen voittoon, kansa oli raivoissaan huonosta valmistautumisesta sotaan. Tulilinjalle joutui erityisesti puolustusministeri Moshe Dayan. Agranat-komission raportti syytti huonosta valmistautumisesta etupäässä armeijaa, mutta Golda Meirin hallitus joutui silti eroamaan. Yleisesikuntapäällikkö David Elazar erosi komission suosituksen mukaisesti. Israelin kuuden päivän sodassa hankkima voittamattomuuden sädekehä oli säröillyt pahasti sodan alkuvaiheen vastoinkäymisissä, kun taas Egypti ja Syyria olivat osoittaneet arabiarmeijoiden kykenevän toteuttamaan vaativia operaatioita ja käyttämään moderneja asejärjestelmiä tehokkaasti.

Sodan lopputulos – neljäs Egyptin tappio Israelille 25 vuodessa – kuitenkin vakuutti Sadatin rauhan tarpeellisuudesta ja revanssin toivottomuudesta, ja vuosikymmenen lopulla Egypti ensimmäisenä arabimaana allekirjoitti rauhansopimuksen Israelin kanssa. Sadat sai henkilökohtaisesti maksaa sopimuksesta kovan hinnan, kun hänet salamurhattiin sopimuksen allekirjoittamisen takia 1981.

Lähteet ja lisää: WikiPedia ja Israelity

Shaldag

Yksi Jom Kippurin sodan opetuksia oli The Jerusalem Postin Yaakov Lappinin mukaan tarve valmistua paremmin erikoisoperaatioihin ja sen myötä eliittijoukko Shaldag’in perustaminen. Shaldag on maassa ja syvällä vihollisalueella toimiva Israelin ilmavoimien kommandojoukko.

Jom Kippurin sodasta tehdyt IDF:n analyysit päättelivät IDF:n olleen tällöin heikosti valmistautunut erikoisoperaatioihin. Israelin ilmavoimat (IAF) halusi omat maajoukot mm tuhoamaan maasta-ilmaan ohjusasemat ja niinpä ilmavoimien eliittikommandojoukko Shaldag perustettiin v. 1976. Vuodesta 1992 Shaldag muodostaa useiden kehitysvaiheiden jälkeen I AF:n pääesikunnan erikoisopraatioiden ytimen.

Shaldagin erityistehtävänä on koota tiedustelutietoa ja hyökätä viholliskohteisiin yllättäen maan rajojen ulkopuolella. Tämän luonteensa mukaisesti tämän eliittijoukon saavutuksista valtaosa säilyy sotilassalaisuuksina. Shaldag on aktiivinen myös sotien välillä tehden arkaluontoisia erityisoperaatioita. Joskus yksikkö toimii itsenäisesti ja joskus se taas liittyy muihin IDF:n operaatioihin.

Shaldag osallistui v. 1978 etelä-Libanonin konfliktiin  (koodi-nimi Operation Litani) mutta yksikön varsinaisesti ensimmäinen sota oli Ensimmäinen Libanonin sota v. 1982.  Shaldagin jäsenet keräsivät ennakkoon tiedustelutietoa Libanonista, Shadag myös merkitsi kohteet laserilla ohjatakseen IAF:n ammukset kohteisiinsa [nykyisin IAF:n täsmäohjukset saavuttavat kohteensa päivin ja öisin kaikissa sääoloissa ilman tätä apumenetelmää].

Operation Moses  Sudanissa v. 1984 ja Operation Solomon Etiopiassa 1991 olivat humanitaarisia tehtäviä joissa sikäläisiä juutalaisia tuhansittain lennätettiin Afrikasta Israeliin.

Vuonna 1991 Saddam Husseinin Scud –ohjusten hyökätessä Israeliin Shaldagin yksiköt olivat jo helikoptereissa lentämässä Irakiin kunnes hallitus kutsui heidät takaisin.

Toisessa Libanonin sodassa v. 2006 Shaldag teki yli 100 operaatioita vihollislinjojen takana. Vuonna 2007 Shaldag  osallistui Operation Orchardiin, jossa tuhottiin Syyrian ydinreaktori.  Gazan sodassa 2014 Shadag omien operaatioidensa ohella avusti IDF:n maaoperaatioita ottaen osaa mm Hamasin hyökkäystunneleiden etsintään ja tuhoamiseen.

Shaldag on Israelin armeijan kommandojoukkojen ydintä yhdessä Shayetet 13 -yksikön (merivoimien kommandot) ja Sayeret Matkal –yksikön kanssa, jonka reservikomppaniana Shaldag alun perin toimi. Kun Palmachimin lentotukikohdasta operoiva yksikkö ei ole suorittamassa operaatioita sen johto analysoi vihollisia yrittäen ymmärtää tulevaisuuden haasteita.

Lähde: Jerusalem Post

Kirjoitus on ensinnä julkaistu kahtena artikkelina Ariel -sivustolla